Odotan jotain aivan uutta. Jotain, minkä joskus aavistamme, mutta emme nyt. Jos luet tätä, tahdon jakaa koko elämäni. Olet kautta blogin, kautta koneen, tietokoneen, ole ollenkaan söpö. Olet kuin hetki elämää. Sinä yhä rakastat itsekästä rakkauttasi.
Ihminen vetää huomiotani. Olenko minä ihminen, olenko kokonainen ihminen. Vihattu ihminen, riesa kuin hyttynen, etkö jo ansaitsisi itsesi.
Jo malttamattomana olet joka puolella katsomassa vanhan kautta. Et tiedä heijastaisitko vai et. Aika on kyllä olemassa, kun siihen tartutaan, eikä tulevaisuutta kukaan voi varmaksi tietää, miten mennyt eteen järjestetään. Mitä on vuosi tai viikko, onko se pitkä aika. Entä tuhannet, kymmenet ja sadat vuodet, kymmenet tuhannet, sadat tuhannet ja miljardit valovuodet. Etäisyys sydämeen, yhtyminen yliseen. Ei aikasi vielä ole, vaikka kehosi on silta, kuin keho muuttumattoman maan.